RAPU BIOINDIKAATTORINA
Saimaan alueella seurataan paperitehtaan vaikutusta Saimaan veden laatuun ja vesiekosysteemiin, yhtenä bioindikaattorilajina täplärapu. Seurannassa on usean koeravustajan täplärapusaalis koko ravustuskauden ajalta (koeravustajien oma kirjanpito) sekä kunkin koeravustajan koko täplärapusaaliin mittaus koeapajilta (3 ravustajaa, 2 koeapajaa ja 4 mittauskertaa). Täplärapujen kokojakauman, määrän ja tautitilanteen mukaan tehdään johtopäätökset paperitehtaan mahdollisista vaikutuksista täplärapukantaan sekä sen taustalla oleviin veden laatutekijöihin ja vesiekosysteeminmuutoksiin.
Hanke alkoi vuonna 2009 ja jatkuu toistaiseksi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen ja paikallisten ravustajien kanssa. Hankkeen rahoitus tulee paperitehtaan kalataloustarkkailumaksusta.
Hankkeessa ovat mukana Vesa Tiitinen (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus) ja Japo Jussila (UEF, hankkeen vastuullinen johtaja). Yliopiston osuus hankkeessa on koordinoida seuranta, käsitellä tulokset ja laatia raportti tuloksista.
Nettiosoitteet: www.ekkalatalouskeskus.fi
TERRAFAMEN KAIVOKSEN NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKUTUS RAPUUN
Terrafamen Talvivaaran kaivos on vuodesta 2015 alkaen johtanut käsiteltyjä jätevesiä purkuputken kautta Nuasjärveen ohittaen kaivoksen alapuolisia pienvesiä. Osana Terrafamen kaivostoiminnan ympäristöarviointeja käytetään kalatalousmaksuja purkuputken kautta Nuasjärveen laskettavien jätevesien mahdollisen rapukannalle aiheutuvan haitan arviointiin. Hankkeen tilaajana on Sotkamon kalatalousalue, joka edustaa Nuasjärven vesialueen omistajajärjestöjä. Arviointi perustuu aiheesta julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä vesialueen omistajien ja kalastajien haastatteluihin. Mahdollisesti myös koeravustukset ovat tarpeen.
Hanke kestää vv. 2019 – 2021.
Hankkeessa ovat mukana Anssi Härkönen (Sotkamon kalatalousalue ja Kainuun kalatalouskeskus) sekä Japo Jussila (UEF, hankkeen vastuullinen johtaja). Yliopiston osuus on tutustua taustatietoon, kerätä ajantasainen tieto Nuasjärven raputilanteesta ja laatia tietojen pohjalta raportti.julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä vesialueen omistajien ja kalastajien haastatteluihin. Mahdollisesti myös koeravustukset ovat tarpeen.
Nettiosoite: https://kalallakainuussa.fi/kumppanit/kainuun-kalatalouskeskus/
YMPÄRISTÖ-DNA RAPUTALOUDEN APUVÄLINEENÄ
Rapukantojen hoitoon ja seurantaan on kehitetty eDNA -menetelmiä viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti Pohjoismaissa. Itä-Suomen yliopiston rapuryhmä on ollut kehitystyössä aktiivisesti mukana yhteistyössä Norjan eläinlääketieteen laitoksen ja Oslon yliopiston kanssa vuosikymmen sitten. Tällä hetkellä viimeisteltyjä eDNA -menetelmiä sovelletaan suomalaiseen toimintaympäristöön yhdessä Jyväskylän yliopiston, LUKEn ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kanssa. Työn päämääränä on tehdä eDNA -menetelmästä rutiinia vesistöjen rapukantojen arvioinnissa (jokiravun ja täpläravun esiintyminen) sekä rapuruton jäljittämisessä. Työn yhtenä merkittävänä tuloksena on jokirapukantojen suojelun edistäminen.
Hankkeet kestävät vuoden 2021 puolelle.
Hankkeen vastuullisina toimijoina ovat Japo Jussila (Itä-Suomen yliopisto, eDNA ja rapuasiantuntija), Vesa Tiitinen (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus), Timo Ruokonen (LUKE) ja Mikko Mäkinen (Jyväskylän yliopisto, hankepäällikkö). Yliopiston osuutena on osallistua kenttätöiden ohjaukseen ja näytteenottomenetelmän kehittämiseen, tehdä molekyylibiologiset analyysit ja osallistua loppuraportin laatimiseen.
Nettiosoitteet: www.ekkalatalouskeskus.fi ja Bio- ja ympäristötieteiden laitos
